Ei pitänyt alun perin tehdä kolmiulotteista tyynynpäällistä.
Ei pitänyt tehdä tyynynpäällistä alkuunkaan, eikä ainakaan tilkuista. Mitä
ihmettä taas?! 😊 Noh, kaikki lähti siitä, kun koira oli
piessyt yhden vanhan pöllötyynyn. Tyynyn ”rakenne” murtui, mutta irtotilkut
saatiin pelastettua. Näistä koostin ensin tyynynpäällisen toisen puolikkaan. No
yleensä tarvitaan se toinenkin.
 |
| Loppupeleissä tilkkujen virkkaaminen ja kuvioiden yhdisteleminen on helppoa – joskin vaatii keskittymistä ja aikaa. |
Olen aina ihaillut näitä kolmiulotteisia virkattuja käsitöitä. Jotenkin
vasta nyt päätin kokeilla, että miten onnistuu – ja onnistuihan se. Toki homma
vaatii tietyn vaiheen jälkeen jonkinlaista hahmotuskykyä. Mutta ei näköjään
mahdotonta! 😊 Vain mielikuvitus on rajana kuinka laajan
työn haluaa/jaksaa/viitsii värkätä. Päiväpeitto olisi kiva, mutta se tilkkujen
määrä … Ja se tilkkujen yhdisteleminen! Ehkä joskus ?
 |
| Koiran kynsistä pelastetut pöllötilkut pääsivät jälleen osaksi tyynyä. 🙂 |
Hieno tyyny! Todellakin!
VastaaPoistaJa tykkään, kun olet pelastanut vanhan työn siltä osin kuin se on ollut mahdollista.
Kiitokset :). Itsellä on vähän sellainen periaate, että mitään ei heitetä pois - aina pystyy jatkojalostamaan vanhasta jotain uutta!
Poista