Ei pitänyt alun perin tehdä kolmiulotteista tyynynpäällistä.
Ei pitänyt tehdä tyynynpäällistä alkuunkaan, eikä ainakaan tilkuista. Mitä
ihmettä taas?! 😊 Noh, kaikki lähti siitä, kun koira oli
piessyt yhden vanhan pöllötyynyn. Tyynyn ”rakenne” murtui, mutta irtotilkut
saatiin pelastettua. Näistä koostin ensin tyynynpäällisen toisen puolikkaan. No
yleensä tarvitaan se toinenkin.
Loppupeleissä tilkkujen virkkaaminen ja kuvioiden yhdisteleminen on helppoa – joskin vaatii keskittymistä ja aikaa. |
Olen aina ihaillut näitä kolmiulotteisia virkattuja käsitöitä. Jotenkin
vasta nyt päätin kokeilla, että miten onnistuu – ja onnistuihan se. Toki homma
vaatii tietyn vaiheen jälkeen jonkinlaista hahmotuskykyä. Mutta ei näköjään
mahdotonta! 😊 Vain mielikuvitus on rajana kuinka laajan
työn haluaa/jaksaa/viitsii värkätä. Päiväpeitto olisi kiva, mutta se tilkkujen
määrä … Ja se tilkkujen yhdisteleminen! Ehkä joskus ?
Koiran kynsistä pelastetut pöllötilkut pääsivät jälleen osaksi tyynyä. 🙂 |
Hieno tyyny! Todellakin!
VastaaPoistaJa tykkään, kun olet pelastanut vanhan työn siltä osin kuin se on ollut mahdollista.
Kiitokset :). Itsellä on vähän sellainen periaate, että mitään ei heitetä pois - aina pystyy jatkojalostamaan vanhasta jotain uutta!
Poista